Voittaja vai häviäjä?

Rintasyöpä hoitojen läpi käynti on taistelua ja syövästä parantuneet ovat voittajia. Lisäksi usein syövän nitistämiseen yhdistetään positiivinen asenne ja hoitojen raskauden kieltäminen. Olenko minä sitten häviäjä? Itse en niin ajattele, kun tiedän, että en taudin kulkuun ole voinut juurikaan vaikuttaa muuten kuin ottamalla vastaan tarjotut hoidot. Tiedän myös, että ensimmäisellä kierroksella tehtiin kaikki mahdollinen taudin parantamiseksi. Asenteeni hoitojen aikana oli välillä tai oikeastaan aika usein huono, jopa inhorealistinen. Hoitojen läpikäynti ei ollut ylvästä taistelua vaan räpiköintiä, pohjalla käyntiä, toivottomuutta ja aivan mahdotonta väsymystä ja kärsimystä. Kesällä kerkesin olla selviytyjä ja olin muutakin kuin syöpäpotilas. Nyt olen pelottava levinneen taudin kantaja, jonka kohtaaminen saa ihmiset järkyttymään ja mykistymään. Minulta ei onneksi ainakaan vielä olla kysytty mitään tökeröitä ja suorastaan hölmöjä kysymyksiä tulevasta eliniästäni tai ennusteestani, toisin kuin olen kuullut muiden kohtalotovereiden kokeneen. Syöpä on taas vallannut melkein koko elämän. Onneksi edelleen on hyviä hetkiä, jolloin koen olevani edelleen oma itseni enkä vain syöpäpotilas. Hyvät tulokset vastearviokuvista toi takaisin toivon siitä, että joskus voi tulla aika, kun syöpä jää taas taka-alalle ja saan elää omaa normaalia elämääni. Syöpää en voi enää voittaa, mutta kovasti toivon saavani oman elämäni takaisin ilman, että sairastaminen on enää kokopäivä työtä.

Tutkimusten lukeminen ei ole ollut kovin hyvä idea ainakaan aiemmin, kun vastaan on tullut vaan lisää ja lisää huonon ennusteen tekijöitä joita minulla on. Nyt uskaltauduin vähän lukasemaan mitä tästä uudesta lääkkeestäni pertutsumabista sanotaan. Tällä kertaa tulokset ovat lupaavia. Tällä lääkkeellä ollaan saatu hyviä tuloksia levinneen rintasyövän hoidossa. Lisäksi vastaan tuli maininta, että pleuran etäpesäkkeet eroaa muista sisäelinten etäpesäkkeistä niin, että siinä on huomattavasti parempi ennuste. Kerrankin positiivisia löytöjä koskien syöpääni ja sen hoitoa. Olen niin onnellinen, että olen päässyt hyvään hoitoon ja saan parhaita mahdollisia lääkkeitä. Hoidot ovat rankkoja, mutta hyvien uutisten kuuleminen on tuonut lisää voimia sietää tätä myllytystä. Perjantaina on luvassa seuraava lääkehoito. Viellä on huominen aikaa nauttia paremmasta olosta. Tosin hengenahdistus vaivaa edelleen jonkin verran, että ei ihan pääse villiintymään. Iso laatikollinen kukkasipuleita odottaa istuttamista, mutta onneksi viikonloppuna on luvassa istutusapua niin minä voin keskittyä työnjohdollisiin tehtäviin.