Piinaava tuomiopäivä

Tänään onkologi aloitti vastaanoton kyselemällä mitä kuuluu ja katselemalla sydänfilmiä ja verikokeita. Mä olin ihan hiilenä, että entäs se CT!!! Ajattelin ensin, että nyt se valmistelee pehmennystä huonoihin uutisiin, mutta ei sittenkään. Vartalon CT-kuvassa kaikki ennallaan. Vatsan alueella munasarjojen poiston jäljiltä vielä muutama isompi imusolmuke, mutta ei merkkejä taudin aktivoitumisesta ja keuhkossakin oli nestettä vähemmän kuin 3 kk sitten. Suuren suuri helpotuksen huokaus. Kyllä mä taas kerkesin pelätä pahinta, kun kylki kipuilee kovasti ja muutamana päivänä aamusta herännyt kohtalaiseen selkäkipuun. Mutta siellä ne vaan vanhat vauriot kipuilee. Niin paljon jännitin, että menee vielä hetki, että hyvät uutiset menee perille. Eiköhän huomenna ala jo hymyilyttää, kun pääsee hulmuttamaan hiuksia merituuliin.

Pahoinvointi ja kuvotus jatkuu edelleen ja nyt sain lähetteen ravitsemusterapeutille, jos hän vaikka keksisi jotain helpotusta oloon. Oli kyllä puhetta, että tuo hormonilääke voi aiheuttaa epämääräisiä oireita ja lyhytvaikutteisen kipulääkkeen (Oxynorm) otto voi aiheuttaa pahoinvointia. Lisättiin siis vähän pitkävaikutteista Oxycontinia, kun ei se kivusta kärsiminen ainakaan auta voimaan hyvin ja kyljen kipuilu voi heijastua selkäänkin ja hengitykseen, joten täytyy vaan kiltisti ottaa lisää lääkettä, että kokonaisvointi olisi parempi.

Syövätön kesäloma jatkuu ja lähden sitä vietämään Ruotsiin ja Hollantiin. Mukavaa ja lämpimämpää kesää kaikille!