Positiivista suhtautumista taas kaivattaisiin eteen tulleisiin haasteisiin. Mutta kuinka sitä oikein jaksaa, kun aina ja aina vaan tulee jotain. Tulehdusarvot alkaa olla hyvin laskussa ja huomenna on luultavasti viimeinen antibioottitiputus. Sitten pitäisi taas jatkaa eteen päin. On niin vaikea uskoa, että kyllä nyt tällä kertaa kaikki alkaa mennä paremmin ja pääsen pian töihin ja takaisin normaaliin elämään. Pelottaa elätellä toiveita, jos ne kohta taas murskataan. Tulee sellainen olo, että mä olen vaan liian heikko, kun en jaksaisi kantaa omia murheitani. Elämä on taas raskasta ja epäreilua.
Toivottavasti huomenna aurinko paistaa vähän kirkkaammin tähän risukasaan.
Tiedät kyllä mitä suosittelisin - ihan aikuisten oikeasti :) (Ja sitä samaa itselllenikin ;) Mutta päivä kerrallaan, tai tunti, tai . . .
VastaaPoistaP.s. Keräsin tänään ekat kielot!
VastaaPoistaMinulla on blogi osoitteessa http://www.esirukouksia.blogspot.com joka nimestä päätellen sivuaa paljon hengellisiä asioita. Hengellisten asioiden lisäksi siinä on paljon asiaa myös yhteiskunnasta, politiikasta, lastenhoidosta ja erilaisista sairauksista. Ja tuon siinä esiin myös haaveitani ja unelmiani. Kannattaa tutustua blogiin, jos koet olevasi siitä kiinnostunut. Linkkilistassa siinä on linkkejä myös muihin blogeihin ja osittain blogini on myös minun tekemä tietokanta minun lääkärilleni siitä, miten voisi minun tyyppisiä potilaita hoitaa ja miten huomioida vamma ja toimintarajoite. Tervetuloa tutustumaan blogiin!
VastaaPoistaSitä kirkkaampaa paistetta ja sileämpää tietä toivon sinne nytheti ♥
VastaaPoistaToivon ja uskon, että kyllä paistaa. Sinua testataan nyt kyllä ihan kohtuuttoman kovasti, mutta älä menetä toivoasi. Minua ovat auttaneet sytostaattimeritautimyrskyjeni keskellä runot, tämä esimerkiksi:
VastaaPoista"Valoa kohti
valoon.
Mutta ensin pimeän läpi.
Ensin etsittävä
pimeälle nimeä,
ensin etsittävä
pimeästä ovi
itsensä kokoinen,
mentävä läpi
pimeän puhki.
Yksin. Yksin,
itseään kysyen
pelkonsa nimeä kysyen.
Mentävä
pimeän taakse
kohti
läpi.
Ja katso: valkenee!
ja katso:
eräänä päivänä
kaikki valoa."
- Maaria Leinonen