Taitaa vaan väsymys johtua enemmän rikkinäisistä yöunista ja aivan liian aikaisesta ylösnoususta, kuin sytostaateista. Eipä voi mitään pienimies määrä nukkumistahdin.
Kasvainta särkee taas, antautumisen merkkejä vai yrittääkö pirulainen vieläkin tapella vastaan? Eilen tavailin maanantaina saamaani MRI+UÄ-vastausta ja niinhän siinä vaan lukee, että kasvaimen koossa ja sen aiheuttamassa turvotuksesta tai ihon paksunemassa ei oleellista muutosta edellisiin kuviin, kainalossa sentäs näkyy enää kaksi sairasta imusolmuketta, kun niitä aluksi taisi olla ainakin viisi. Onhan sekin jotain, että ne on pysynyt kurissa.
Huomenna olisi sydämen ultraääni, vähän jännittää mitä siinä selviää. Mulla oli pari-kolme viikkoa sitten hengenahdistusta ja tykyttelyä. Kävin oikein Taysin ensiavussa varmistamassa, että ei ole sydämen rytmihäiriöitä tai keuhkoemboliaa. CT-laite olikin ihan uusi tuttavuus tällä Tays-rannekkeella. ;) No sen jälkeen vaihdettiin noita sytoja, kun aateltiin, että ne olisi aiheuttanut keuhkovauriota ja nyt varmistetaan, että sydän edelleen kestää Herceptiniä. Hengenahdistus on onneksi huomattavasti helpottanut, vaunuja jaksaa lykkiä jo paljon paremmin ylämäkeen. Mulla on testimatkana vaunuilla tuo isomman pojan hoitoonvientimatka, kun siinä on pari säälittävän pientä ylämäkeä, jotka siis tätä rapakuntoista syöpäläisäitiä hengästyttää hyvänäkin päivänä.
Sitten lisää kahvia koneeseen.
Mulle tuli CEFistä hengenahdistusta ja sydämentykytyksiä, ilmeisesti ainakin osittain ihan vaan romahtaneen hemoglobiinin takia. Onneksi alkavat jo olla taaksejäänyttä elämää täälläkin.
VastaaPoistaHyvä että hengenahdistus on helpottanut ja ainakin jotain vastetta on lääkkeillä saatu, rohkaisevaa. Toivottavasti alkaisi primäärikasvainkin kukistua (ja kutistua). Nuo isot pirulaiset ovat kai hankalia, kun solunsalpaajat eivät tahdo upota niihin tarpeeksi syvälle. :/