sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Pam!
Ja sieltähän se tuli, siis ahdistus. Jouduttajana toimi kokonaan punaiseksi pamahtanut rinta. Voi halvatun syöpä, jos et ala nujertua. Hieman vaikea nyt uskoa, että uudet sytot toimii, kun tulee näkyviä muutoksia rintaan. No jos mun hoitavalääkäri ei huomenna soittele, niin pitää soitella hoitajalle ja välittää tieto uusista muutoksista. Huonot on nyt fiilikset, enkä keksi mitään loppukevennystä. Jäädään odottamaan huomista, jospa se olisi parempi päivä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No voi pentele! Mmmmmmrrrrr!
VastaaPoistaSuunnattoman suuri halitus ja toivotaan, että saat lekurin kiinni tänään.
mieltäpainavien asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin murehtimaan. Soita ehdottomasti aamutuimaan omalle hoitajalle polille ja kerro huolistasi, älä suotta jää odottelemaan.Näin ne asiat selviävät.Toivotaan pieneksi murheeksi. Jaksamista odotteluun!
VastaaPoistaVoi itku :( Toivottavasti ei olisi paha juttu! Mulla kortisoni vetää naaman ja rinnan punaiseksi - mutta siitä ei nyt taida olla kyse..? Tsemppiä ja hali ♥
VastaaPoistaJätä ne loppukevennykset pois vaan, kun ei siltä tunnu. Olisipa tämä päivä jo parempi.
VastaaPoistaNo voi, ootkin jo varmaan ottanut tähän mennessä yhteyttä polille, toivottavasti sait apua. Ja samaa mieltä kuin rk, ei tarvita loppukevennyksiä kun ei siltä tunnu. Valitettavasti meillä on näitä kevennyksettömiä päiviä myös. Mä seikkailen huomenissa Taysissa, lienetkö siellä samaan aikaan ?
VastaaPoistaTilannetiedotus, otettiin verikokeita ja läksin Taysin päivystykseen, josko olisi ruusua tai se tässä olisikin paras vaihtoehto. Muuten onkin tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja, kuten taudin aktivoituminen.
VastaaPoistaBetty, jos täältä kotiin pääsen, niin huomenna käyn gynenpolilla, Radiuksen puolelle ei ole asiaa.
Ruusua toivoen, ei risuja.