perjantai 2. maaliskuuta 2012

Levoton olo

Olo on ollut tämän viikkon parempi kuin pitkään aikaan, mutta selvästi vointi ei ole normaali tai  normaaliin verrattava. Maanantaina on aika onkologille ja kuulen tulokset keuhkojen tähystyksestä ja näytteistä. Sisätautilääkäri soitteli tällä viikolla ja päätyi siihen, että hän ei enää keksi mitä vielä poissuljelttaisiin tai tutkittaisiin. Sovittiin jo aiemmin, että lopetan masennuslääke venlafaxinin, koska siihen voi liittyä kuumeilua. Sen annosta olen nyt vähitellen pienentänyt ja huomenna taidan lopettaa sen kokonaan. Lopetusoireita voi tulla, kun näin nopeasti lopetan, mutta mieluummin muutaman päivän kärsimys jos sen avulla kuumeilu loppuu. Mua niin kyllästyttää olla väsynyt ja saamaton. Kaikkea haluaisi tehdä, mutta millään ei jaksa.

Onkologin tapaaminen vähän hermostuttaa, kun sitten saan tietää onko minussa mitään vikaa. Lisäksi päätetään jatketaanko Tyverbiä. Toisaalta olisi ihanaa jos mitään vikaa ei keuhkoista löydy, mutta sitten jää epäselväksi, että mistä tämä kuumeilu johtuu. Välillä tuntuu jo, että mä vaan kuvittelen, että en jaksa ja väsyttää, että mä olen vaan laiskistunut ja luulosairas. Tulee sellainen olo, että jos tutkimuksissa ei mitään löydetä pitää vaan sopeutua tilanteeseen, että mä olen nyt tällaisessa kunnossa, eikä sille mitään voida. Onko tämä mun syöpä lopullisesti rikkonut mut, kun ennen kaikkea tätä mä olin täysin terve.
Tuskastuttavan kauan tämä "toipuminen" kestää. Edistystä tietysti on tapahtunut, mutta niiiin hitaasti.

6 kommenttia:

  1. Hei. Toivon sinulle jatkossa toipumista ja aina vain parempia päiviä. Toipuminen noin raskaasta taudista ja hoidoista vie varmaan kauan. Mietin vain, että onko pään kuvausta tehty. Sinulla ei kuitenkaan ole pahaa päänsärkyä yms joka voisi viitata sen tyyppiseen taudin leviämiseen. Ja kuumeilu ei kylläkään liity yleensä aivojen alueen ongelmiin. Kannattisiko kuitenkin kysäistä tätäkin onkologilta.
    Kaikkea hyvää koko perheelle.

    VastaaPoista
  2. Kysy siltä onkologilta se pään kuvaus. vaadi sitä.
    Vaatimalla vaadi. Oikeasti.

    Sittenhän sinut on tämän aiheen tiimoilta tutkittu päästä varpaisin.
    Nyt loppuvat masennuslääkkeet, ja katsotaan miten kuumeen kanssa käy.
    Yksi asia kerraallaan.
    On helppo ymmärtäät uskastuminen, huoli, murhe tämän tiimoilta- kun selkeyttä ei tunnu löytyvän.
    Ja sen merkitys korvien väliin on niin suuri,ettei sitä tahdota ymmrätää.
    Kun huoli on olemassa, se määrittelee koko elämää ja siitä ei pääse irti-ennen kuin syy on selvillä.
    Niin se vain menee.

    Tulehdusarvot sinulla on ok? Et sinä kuvittele. Jos on kuumetta,onkuumetta ja sillä sipuli. Minkä verran sitä sinulla on? Vaihteleeko se kuinka päivän aikana,olethan pitänyt kirjaa siitä?
    Onko elämässäsi joku muuttunut,kunkuumeilu alkoi? Onko muistikuvia? Jos se onkin irrallaan tuosta taudista ,ja aiheutuu jotain muuta kautta?
    Kunhan heittelen ideoita, ja koitan keksiä-mistä mikin voiis johtua.
    Pitelen peukkuja aiheen selviämiselle.

    Kyllä onkologi ymmärttää huolesi ja murheesi, ja sen-ettet voi jättää kiveäkään kääntämättä- syy on löydyttävä.
    Voiko kuumeen syy olla tuo Tyverb?
    On vaikeaa ja hankalaa, jo näin sivusta seuraavana. Saati sitten potilaana.

    Uskoitseesi,sinä tunnet itsesi parhiaten.
    Älä koskaan vähättele olojasi ja tuntemuksiasi.
    Sinä olet oman olosi paras ja tarkin mittari.

    Lämpimiä ajatuksia Sinulle!

    <3

    VastaaPoista
  3. Vintti, tosi kattavasti mua sisätautipuolella tutkittiin, labroissa ei mitään syytä löytynyt. Tyverb on ollut tauolla jo pidempään, että ilmeisesti siitä ei kuumeilu johdu. Toivottavasti huomisen onkologilla käynnin jälkeen ollaan johonkin suuntaan edistytty.

    VastaaPoista
  4. Peukku onkologin käynnille, ja asioiden etenemiselle!
    Aurinkoa siun päivään.

    VastaaPoista
  5. Peukkuja ja voimia tähän rumbaan ! Kyllä se siitä kevään myötä, ihan varmasti.

    VastaaPoista