keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Toinen myrkytys lähestyy

Huomenna on kontrollilabrat ja aika onkologille. Perjantaina on seuraava lääkehoito. En ole kovasti kerennyt tulevaa sytostaattia hermoilla, kun tämä viikko on kulunut surressa menetettyä syöpäsiskoa. Syöpä on niin julma tauti ja yllättää kuinka nopeasti voi viedä mennessään. Menetin ystävän ja suuren tukeni. Vielä viikkoa ennen tilanteen pahentumista nähtiin ja käytiin Tampereella olevassa valokuvanäyttelyssä, jossa oli kuvia syövälle menetetystä Leenasta. Kovin vakavina kuvia katsottiin, erotessa vielä halattiin. Silloin jo pelkäsin, että viimeistä kertaa tavataan. Hänen perheen surua en voi edes kuvitellakaan. Niin julmaa viedä pieniltä lapsilta äiti.

Minä jatkan täällä taistelua ja hyvää lupaa jo se, että soliskuopassa ollut kova patti on nyt jo ensimmäisen lääkesatsin jälkeen melkein niin pienentynyt ja pehmentynyt ettei juurikaan enää tunnu. Keuhkoon edelleen kertyy nestettä, mutta sekin on vähentymään päin. Huomenna tarkistetaan vielä keuhkojen tilannetta röntgen kuvilla. Sen verran kuitenkin vielä tulee nestettä, että dreenistä en varmaan pääse eroon.
Hiukset on alkanut jo karisemaan, mutta vielä en ole niitä kokonaan ajellut pois, mutta kohta varmaan joutuu suristelemaan pään paljaaksi. Pipot on jo valmiina, mutta ainakin aion paljon rohkeammin liikkua myös kalju paljaana. Syöpä ei ole häpeä!

8 kommenttia:

  1. Noin se varmaan menee, että jos syöpä uusii, tuntee niin paljon kohtalotoverita, että väkisinkin joutuu liian usein heistä luopumaan. Tämä vaikka koko ajan hoidot paranee ja ennusteet valoisampia.
    Sulla kuitenkin jo heti tullut positiivinen vaste. Toivoa siis on konkreettisesti. Siihen sitten vaan nojaat ja selätä tän toiseen kertaan.

    VastaaPoista
  2. Ei ole häpeä ei, vaan osa yhä useamman elämää. Oman diagnoosini aikaan (2010) oli lukema, että joka 9. nainen sairastuu ja nyt huomasin, että lukema on muuttunut, että joka 8. sairastuu.

    Voimia ja jaksamista seuraavalle kierrokselle. Positiivista on hyvä hoitovaste!

    Lämpimin aatoksin,
    Päivi

    VastaaPoista
  3. Voimia tulevaan ja hyviä hoitovasteita edelleen! <3

    Liisukka

    VastaaPoista
  4. Tuntuu hyvältä lukea, että jo nyt on tapahtunut myönteistä tulosta.
    Jaksamisia!

    VastaaPoista
  5. Ihanaa, että voit ihan itse jo todeta positiivisen vasteen! Voimia, jaksuja ja sitä hyvää vastetta edelleen! ♥

    VastaaPoista
  6. Voimia sinulle ja taistelumieltä.Olikohan ystäväsi musiikinopettaja? Tyttäreni opettaja menehtyi viime viikolla ja järkyttänyt on.Kun ei tarvitsisi liian aikaisin kenenkään lähteä, mutta arvaamatonta on eämä, utta jokainn sen hetki arvokas. Kaikkea hyvää toivon sinulle.

    VastaaPoista
  7. Menehtynyt ystäväni ei ollut musiikinopettaja. Ikävää, että nuoria tähän niin usein menehtyy. Ikävinä syinä diagnoosin viivästyminen ja yleensä aggressiivisempi tauti.

    VastaaPoista