torstai 2. elokuuta 2012

Hope... loading please wait

Kuinkahan sitä uskaltaa taas herätellä toiveita paremmasta voinnista. Huomenna on omalle onkologille aika. Ennenkin hän on osannut herätellä toivoa, kun itse olen ollut melkein toivoton. Kuumeilun syy on siis edelleen hakusessa.
Säryistä ja huimauksesta huolimatta olen yrittänyt raahata itseäni edes pienille kävelylenkeille. Fyysinen kunto on ihan pohjalukemissa, liikkumisen halua sentään löytyy, kankea ja kolottava kroppa ei kuitenkaan kannusta poistumaan sohvan läheisyydestä. Lisääntyvän ahdistuksen myötä valmistuvien sukkien ja lapasten määrä on kasvussa. Ensi talvena omilla ja naapureidenkin lapsilla on varmasti lämpöiset tassut. Mieltä on viime aikoina lämmittänyt myös ihanat ystävät.

4 kommenttia:

  1. Oletpas sinä kekselias noiden kuvauspaikkojen kanssa. Sukat ja lapaset näyttävät erityisen hienoilta raparperinlehdellä. Onkologillesi toivon paljon viisautta ja sinulle tsemppejä huomiselle!

    VastaaPoista
  2. Peukut ja varpaat (irtoilevine kynsineen...) pystyssä, että ongelmien aiheuttaja viimein löytyisi.

    Kaiken kokemasi jälkeen sekä henkinen että fyysinen kuntosi ovat joutuneet ihan järjettömän kovalle koetukselle. :-(

    PS. Olin tänään varmaan ihan ajatuksissani (ja myrkyissäni), en huomannut sinua Radiuksessa.

    VastaaPoista
  3. Ystävät <3

    Ihanat asukit rapsunlehdillä :-)
    Toivottavasti onkologi sai mielesi kohenemaan,ja asiat etenevät.

    vintti

    VastaaPoista
  4. niin suloisia - niin suloisia ; saajat/käyttäjät tulevat olemaan "onnenpekkoja" ; ) toivotaan, että se "onnenpekka" nyt tulee jeesaamaan tässä kuumeiluhässäkässäkin ! peukut pystyssä !
    pirtsikka

    VastaaPoista