Nahkapää viettää nahkahääpäivää!

Heh, kuulostaa ihan joltain laulunsanoilta. Miehen mielestä oli osuva hääpäivän nimi, vaikkei mun pää enää ihan nahka ole. Hääpäivälahjaksi sain Nomination sydänpalan, jossa oli 3 timanttia. Ensi vuonna en kuulemma saa neljää timanttia, höh! ;) Mies sai hääpäivälahjaksi pusun ja halin, kun mä luulin, että hääpäivä on vasta ensi viikolla. Nyt ollaan jo viikoista sekaisin, kohta kuukausista ja sitten vuosista. Mulla oli tarkoitus järjestää lapsille hoitaja, että päästäisiin hienosti ulos syömään, mutta se ei nyt onnistunut. Täytyy yrittää järjestää jollekin toiselle päivälle.

Pikku-A:lla on tosi napakat ympärikääntymisyritykset meneillään. Sunnuntaihin asti aikaa niin menee 4 kk iässä ympäri. Näytetään neuvolan tädille, kun meni viimeeksi arvotelemaan, että niska on vähän löysä. No ei me siitä loukkaannuttu, kaikki tulee ajallaan. Ja taitaa neuvolan täti olla tyytyväinen pelkästään siitä, että vauva on edes ruokittu, vaatetettu ja hengissä tässä elämän tilanteessa tai siihen me pyritään kaikki muu on ekstraa. Onneksi on lapsilla on isovanhempia, niin ne jaksaa sitten lässyttää ja hyysätä. Suuri kiitos heille, ilman ei pärjättäis.

Nyt lähden kuntoilemaan ja haen isomman pojan hoidosta. Samalla reissulla kattomaan kaverin talon remppausprojektia, jos siis jaksaan tönätä kärryt harjun päälle.

Hikinen päivä

Huhhuijaa, sitä on kuin vanhat mummot, kun meinaa kuuma ilma käydä voimille. Meinaa ihan henkeä ahristaa. Onneksi on ilmalämpöpumppu, jolla saa jäähdytettyä taloa. Melkein koko päivän olen sisällä kököttänyt. Onneksi kävi vieraita piristämässä päivää. Mikä onkaan hauskempaa, kun katella 2-vuotiaitten viiletystä. Pienin vieras oli vaan 4 päivää vanha, miten se olikaan niin pieni, meidän vauva on jo ihan jättiläinen.

Viikoittainen käynti apteekissakin suoritettu, itselle ja pikku-A:lle hankittu lääkkeitä. Farmaseutti varoitteli, että vauvan lääkkeessä on etanolia, että se voi olla haitallista. Piti oikein hillitä itteään, ettei ruvennut laukomaan sopimattomia, täti vaikutti siltä, ettei olisi oikein ymmärtänyt huumoria, kuten että ehkä meidän vauvasta tulisi vähän lupsakampi pikku hömpsyjen jälkeen. ;) Pikkunen on ollutkin erityisen kärttyinen, toivottavasti uuden lääkkeet helpottaa refluksioireita ja sen aiheuttamaa limaisuutta.

Nivel- ja lihaskivut vaan pahenee, kohta mä en enää pääse aamusta vauvan kanssa rappuja alas.
Taitaa huomennakin olla kotona töpsettelypäivä.

Sytostaatit siirretty

Ei riittänyt valkosolut sytostaatteja varten, neutrofiilit oli eilen 0,45 ja tänään 0,55. On sentäs nousussa, kun näitten sytojen kanssa ei käytetä Neulastaa tms. niin odotellaan vaan, että arvot nousee itekseen. Sain uuden ajan perjantaille ja ensi viikon sytot perutaan kokonaan. Sitten mä pääsenkin taas käymään omalla lääkärilläni niin katotaan miten niiden viimesten sytojen kanssa tehdään.

Mun oma sytohoitaja oli lomalla ja tämä hoitaja joka hoiteli mun asiaa tänään ei ollut oikein sen olonen, että olisin halunnut hänelle puhua näistä mieliala ongelmista. Mulla on se lääkäriaika 26.7. ja se tuntuu aika kaukaiselta. Sitä tietysti voisi soittaa omalle hoitajalle syöpäpolille niin ehkä se vois järjestää, että joku tekee lähetteen uudelleen psykiatrialle. Näissä psyykkisen puolen ongelmissa on jotenkin tosi vaikea pyytää apua, vaikka eihän siinä ole mitään hävettävää. Alkuun tuli lähdettyä käymään siellä yleissairaalapsykiatrialla, kun mun oma lääkäri sanoi, että hän laittaa nyt lähetteen jos sopii ja jos ei haluakaan mennä niin perun ajan eli vähän niin kuin tyrkyttäen. Mä itse en olisi halunutkaan mennä vaan lähdin miehen mieliksi ja onneksi lähdin, lääkäri ja hoitajan oli joiden kanssa kävin juttelemassa oli tosi mukavia, eikä yhtään liian psykologimaisia tai miten sitä kuvailisi, esim. Ben Furman on ihan ällö äijä ja sille en juttelis mitään, oksennus tulisi siitä lässyttämisestä. Sellasen kanssa kun juttelis niin pamahtais psykoosiin vaan sen takia, että lääkäri on niin ällö. Anteeksi vaan, jos joku tykkää Furmanista ja nämä jutut saa ottaa ihan huumorilla vaikka vakavasta asiasta on kyse. ;)

Nyt on vaikea valinta, ulos aurinkoon vai päikkäreille. Talo olisi hiljanen, kun pikku-V on hoidossa ja pikku-A isin kanssa Ideaparkissa, enkä mä siellä ulkona jaksais mitään tehdä, kun on niin paljon nivel- ja lihaskipuja eli päikkärit voitti.

Päivystyskäynti

Ei ole kohtutulehdusta enää, oli onneksi hoitunut antibiooteilla. Kipujen syy jäi kuitenkin hieman epäselväksi. Verikokeita otettiin, mutta niistä ei ole kuulunut mitään, joten niissä ei mitään kauheeta ole ja huomenna sytostaattihoidossa kuulen tulokset. Olen ihan tyytyväinen, että ei ole enää tulehdusta, eikä tarvi enää syödä antibiootteja, mutta ainoa syy kivuille mitä gynekologi mietti oli estrogeenin puute. Viikon päähän varattiin kontrollikäynti niin selvitellään sitten lisää.

Puhuin muuten serkkuni kanssa hoidoista ja jatkosuunnitelmista. Yksi asia mitä hän tokaisi jäi mieleeni pyörimään, nimittäin kun kerroin, että leikkauksen jälkeen aloitetaan antiestrogeeni viideksi vuodeksi niin hän tokaisi, että "sustahan tulee sitten mies". Hämmennyin tästä lausumasta, enkä osannut sanoa muuta kuin, että eipäs kuin vaihdevuosioireinen. Tiedän, ettei hän tarkoittanut mitään pahaa, mutta jotenkin se vaan tuntui pahalta. Ei kai pelkkä estrogeeni tee naista, eikä rinnat tai hiukset, kai se naiseus tulee jostain muusta, sitä jäin miettimään.

Tänään tein ensiesiintymisen pää paljaana yleisillä paikoilla. Kävin siellä gynenpäivystyksessä ja kaupassa ilman huivia, eikä edes kovin paljoa tuntunut siltä, että ihmiset kyyläisi. Huomenna taidan lähteä sytostaattihoitoon esittelemään liehulettiäni, vaikka vain muille esimerkkinä, että näillä helteillä on ihan sallittua olla ilman peruukkia tai huivia.

Lepää rauhassa Tommy Tabermann

Tulla lähelle
vaatii sinulta voimaa,
paljon
väkevää voimaa

Olla lähellä
vaatii sinulta rohkeutta,
paljon
paljasta rohkeutta

Päästää lähelle,
sisälle,
vaatii sinulta
vain
uskoa toiseen ihmiseen

-Tommy Tabermann

Pää paloi

Paljaan pään esittely kostautui ja nyt on päänahka ilmeisesti kärvähtänyt. Nyt pitää sitten pitää hattua sen takia ettei pala lisää. Mielialakin on vähän parempi, yökin meni paremmin, kun otti vähän rauhottavaa, jota lääkäri kirjoitti mulle magneettitutkimusta varten.

Suunnitelma on nyt valmis mitä tämän kohtutulehduksen kanssa tehdään. Se ei siis ole parantunut, tänään otin viimeisen antibiootin. Huomenna siis kotiudutaan lomanvietosta niin mä suuntaan suoraan gynenpäivystykseen ja toivottavasti saan sitten niin tujut antibiootit, että kaikki oravaa pienemmät öttiäiset kuolee. Sunnuntai on tietysti ihan tyhmä päivä mennä päivystykseen, mutta kun maanantaina pitäisi olla sytostaatit niin niitä ei kuitenkaan anneta, jos ei tämä tulehdusasia ole hoidossa ja jos sitä aletaan vasta maanantaina selvittelemään niin sytostaatit joudutaisiin mahdollisesti siirtämään ja mä en nyt jaksa, jos taas pitää muuttaa kaikki valmiiksi tehdyt suunnitelmat. Ja jos sitten joku kehtaa käydä napisemaan, että miksi mä just sunnuntaina sinne läksin päivystäjää häiritsemään niin multa irtoo varmaan helposti kunnon itkut, että varmasti kaduttaa, että läksi semmosia kysymään. Nih! Että tällaista tänään.

Leipasin äsken marjapiirakan ja nyt odotellaan vieraita pikku-V:n myöhästyneille synttäreille.

Matalapainetta

Mikään ei tunnu miltään tai ainakaan mukavalta vaikka kaikki asetelmat pitäisi olla kohdillaan. Tai ehkäpä juuri siksi masentaakin, kun näin mukavina kesäpäivinä pitäisi olla hauskempaa kuin on. Pitää varmaan maanantaina sytostaattihoidossa jutella, jos saisi taas viriteltyä käyntiä psyk puolella. Alkumyllerryksessä muutaman kerran kävin juttelemassa, nyt taas olis aihetta käydä ennen kuin mieli sukeltaa liian syvälle. Viime yönä nukuinkin tosi huonosti, päässä pyöri liikaa ajatuksia ja lisäksi isommalla pojalla oli keskellä yötä tuttivierotusoireita, muutaman kerran piti laulaa Sininen uni ennen kuin rauhottui. Täytyis varmaan harjotella enemmän tuutulauluja, ettei tarvi aina samaa laulaa loopissa.