sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Niinhän siinä kävi, että auki repsahtanut haavaa päätettiin laittaa umpeen. Torstaina menin jo toiveikkaana, että nyt pääsee, mutta leikkaus vaihtuikin Herceptiiniin ja haavan ummistus siirtyi perjantaille. Perjantaina sitten pääsinkin leikkaussaliin, haavan korjauksen ajan sain nukkua niin meni operaatio mukavan sutjakkaasti. Kaupanpäälisinä sain portin haavan korjauksen, siihen oli siis jäänyt iso ruma arpi, kun tulehduksen takia haava jätettiin auki ja paraneminen oli sytostaattien aikana tosi hidasta. Oli niin innokas plastiikkakirurgipoika, että ihan itse ehdotti tätä lisähommaa. Leikkauksen jälkeen mun piti olla yötä sairaalassa ja jos vielä joudun sairaalaan pitää muistaa ehdottomasti pakata korvatulpat mukaan, omat sukat ja kengät on ollutkin vakio varusteita, mutta nyt muistan varmasti ne korvatulpat, kun koko yön valvoin.

Onkologisella puolella suunnitelma on, että sädesuunnittelu CT tehdään uudestaan, koska haavan korjaus sen verran muuttaa tilannetta rintakehällä. Jos haava hyvin paranee sädehoito alkaisi 14.12. Onkkis oli myös päättänyt, että toinen Her-2-täsmälääke aloitetaan sädehoidon jälkeen ja syynä oli nimenomaan se, että elossa olevia syöpäsoluja ole sen verran paljon. Ammutaan vaan kaikilla tykeillä, tämä lapinipidi (tai jotain sinne päin) maksaa mansikoita, mutsikoita ja vähän vadelmia päälle, mutta on se mukava saada verorahoilleen kunnon vastinetta.

Olo on väsynyt, tyhjä. Tällainen elämäntapa, että mitään ei voi suunnitella alkaa rasittamaan. Pienempi poika jää mun ja miehen vanhemmille hoitoon Kouvolaan, on yksi huoli vähemmän. Onneksi isompi poika tulee kohta kotiin mua ilostuttamaan.

12 kommenttia:

  1. Kiva, että kohdallesi sattui niin innokas plastiikkakirurgipoika, että korjasi tuon porttihaavan samaan syssyyn :)

    Ilmankos en ollut kuullut tuosta toisesta Her-2 -täsmälääkkeestä, kun se maksaa niitä mansikoita, mutsikoita ja vielä vadelmiakin siihen päälle..

    Jaksamisia! Ei varmaan hirveästi lohduta, mutta arkisin et voi vielä vähään aikaan mitään suunnitella, ellet saa sädehoitajia ymmärtämään tilannettasi kahden pienen lapsen kotiäitinä ja joustamaan sun aikataulujen suhteen (siis viivytyksissä ottamaan sut välissä ettei sun tarvitse odotella tunnista kolmeen kun konetta on huollettu) aina kun se vaan on mahdollista.

    VastaaPoista
  2. Hyvä että haavat on lopulta ummistettu. Ja jatkohoitokin suunnitteilla. Hyvä että saat tehokkaimmat Herceptinit mitä markkinoilla on, äkäinen oli pirulainenkin joten torjunta-aineet on syytä olla samaa kaliiberia.

    Olet tosi pitkään joutunut jo ramppaamaan taudin ja sen hoitojen tahtiin, ei ihme jos hoitoväsymys on melkoinen - ja vielä pitäisi ne säteet jaksaa. Voimia!

    VastaaPoista
  3. Hyvä kuulla että vielä on olemassa plakkarissa jokin törkeän kallis lääke, jota nyt saat. Uusi lääke, uutta toivoa taas. Sinulla kuulostaa olevan viisas onkologi.

    Varmasti kyllästyttää. Ja samat varoitukset säteiden suhteen annan kuin tee.. ne aikataulut eivät totisesti pidä paikkaansa. Turha yrittää laittaa autoa tunnin ilmaiselle paikalle, turha ostaa junalippua aamupäivän junaan (jos hoito heti aamu seiskalta..), turha sopia tapaamista kaupunkiin "siinä heti hoidon jälkeen". Joo, kaikki tuo tuli peruttua. Mutta, tappavan tehokkaita säteitä on siis luvassa, ja aikataulukin kuulostaa rivakalta. Hyvä että haava on nyt kauniisti umpi.

    Kohti joulukuuta tässä mennään, ensi viikolla sitä saadaa avata jo ensimmäinen luukku. Voimia arkeen!

    VastaaPoista
  4. Voimia ja iso halaus!
    Hienoa, että otetaan koko sotakalusto käyttöön, saahaan tauti nujerretttua. Voimia!

    Ihmehommia noi haavajutut, mulla repes kans auki silloin, eivät lähteneet sitä sulkemaan vaan ooteltiin yli kuukauden päivät että umpeutui itsekseen. Hienoa, että plastiikkakirurgi oli niin innokas, sait samalla molemmat fiksattua!

    Tsemppiä myrkyille ja säteille!

    VastaaPoista
  5. On se vaan niin, että syöpä määrää elämisen tahdin, niin kauan kuin aktiivihoidot on menossa. Ja vielä senkin jälkeen, vaikka ei onneksi enää niin sitovasti. Se on siinä, ota tai jätä. Tosi raakaa. Onneksi olet sitkeää lajia ja sinulla on monta hyvää syytä yrittää jaksaa. Ja kyllä olet jaksanutkin. Vaihe kerrallaan hoito on edennyt, joka välissä takuten, mutta kuitenkin. Niin se menee jatkossakin, toivottavasti vähemmän takuten, ja ihme olisi, jos ei väsyttäisi.
    Onneksi saat apua lasten hoidossa, ota se vastaan, vaikka varmaan välillä tulee ikävä.

    VastaaPoista
  6. Ihana uutinen tuo, että sait kaupanpäällisiäkin leikkauksessa. Hienoa, sitä osaa arvostaa että jokinu asia sujuu, ja varsinkin että vielä paremminkin kuin suunniteltu !

    Samaa mieltä korvatulppien tärkeydestä kuin sinä... kaameita paikkoja olla yötä sairaalat, nukkumisrauhasta ei mitään tietoakaan. Toivottavasti sulla ei nyt kuitenkaan ole enää yöksi asiaa näissä merkeissä. Saisi jo riittää.

    Jäljellä olevat hoidot tuntuvat varmaan pitkältä, mutta ajattele, että tosiaan saat verorahoille vastinetta, ja kaikin tavoin varmistetaan että tervehdyt. Jaksuja vielä !

    VastaaPoista
  7. Hienoa, että sait haavat asianmukaisesti hoidettua.
    Mahtavaa, että on aina uusia lääkkietä varastossa, millä tykittää. Kyllä syöpähoitojen aikana huomaa saavansa verorahoille vastinetta. Kaikki siihen liittyvä kun maksaa niitä mansikoita, mustikoita ja vadelmia päälle:) Hoito on pitkässä viivassa, varmaan kyllästyttää. Toivottavasti sädetyksen alku onnistuu mahdollisimman pian.
    Onneksi sinulla on apujoukkoja, vielä niin pienet lapset, jotka tarvitsee paljon konkreettista hoitoa.
    Tsemppiä, yritä rimpuilla eteenpäin!

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä !!! Voimia !!! Jaksuja !!! Huumoria !!!
    pirtsikka

    VastaaPoista
  9. Kiitos, kyllä näillä tsempeillä taas jaksaa vähän eteenpäin. Pienetkin vastoinkäymiset tuntuu välillä niin musertavilta. Pitää soitella tänään vielä syöpäpolille, että kattooko joku tota haavaa ja milloin. Sädehoidon aloituksessa on vielä se "jos haava on kunnossa" epävarmuus.. No nyt alkoi uusi viikko ja ihanan kirpakka keli ulkona, pitää mennä ulkoiluttamaan uusia toppavaatteitani, että tuo vatsakumpu vähitellen alkais pienenemään.
    Hyvää viikonalkua!

    VastaaPoista
  10. tsemppiä myös täältä. Jaksamista selvitä päivä kerrallaan ja siihen yhteen päivään aina riittävästi voimia.
    Haavan paranemiseen ei paljon itse voi mitään...siis sen edesauttamiseen,sytot yms kun heikentää paranemista koska niitä normisolujakin nujerretaan... Jotain voit tehdä kuitenkin, haava tarvitsee parantuakseen rakennusaineita:)proteiinia riittävästi ja vitamiineista ainakin c-vitamiini ovat oiva itsehoitokeino:) ei tunne olevansa ehkä niin vain "kohtalon" varassa kun jotain voi tehdä.Pientäkin. Onneksi saat apua lastenhoitoon.Vaikeaa varmasti jättää lasta hoitoon, mutta käytä ko aika itsesi hoitamiseen koska tarvitset kaikki voimat mitä saat kerättyä nyt ootastelu ajalla. Se on oikeasti hyväksikin, vaikka tässä vaiheessa odottaminen on tuskaa..

    VastaaPoista
  11. Juu, C-vitamiini on ainoa vinkki, jonka itse sain puristettua Naistenklinikan lääkäristä toisen leikkauksen jälkeen, kun rupesi pelottamaan, ettei päästä ollenkaan myrkyttämään. Siis reilusti sitä ja mielellään hedelmien muodossa ainakin osa ;)

    VastaaPoista
  12. Hienoa Adelhaid - toppapuku ulos ; ) ainakin huumoripuoli kohillaan ; )
    pirtsikka

    VastaaPoista