Havuja prkl! Ja taas luistaa. Onkologia käyty moikkaamassa ja entisillä suunnitelmilla jatketaan. Huomenna ylitetään puoliväli tätä sytostaatti koktailia. Ja jos ja kun kaikki menee hyvin niin leikkaus koittaa sitten. Jatkolääkitys katsotaan leikkauksen jälkeen. Hormonihoito alkaa ja Herceptin jatkuu ainakin. Viime metreillä sytoja tarkistetaan vielä pääpaholaisen tilanne, että saadaan se varmasti leikattua kokonaan pois. Nyt on sitten hyötyä, että on isot rinnat on sitten matskua millä kuroa haava kiinni. Pidetään nyt välietappina 24.9. silloin on viimeiset sytkyt, sen jälkeen leikkaus tai jotain muuta, mutta nyt tuntuu helpommalta kulkea tätä syöpäpolkua kohti jotain päämäärää, vaikka välillä tuntuu, että tämä ei lopu koskaan. Onkologi taas mua vakuutteli, että kyllä tästä selvitään. Kai pitää vaan siihen uskoa, vaikka tavanomaista pidemmän kivikkoisemman matkan joutuu kulkemaan.
Nyt ollaan taas koko perhe kotosalla ja isompi poika meni tänään hoitoon ekaa kertaa kesäloman jälkeen. Jännää minkälainen poika sieltä haetaan tänään kotiin. Eilen oli ainakin vähän kotiinpaluu marinaa ilmassa. Käytiin oikein rentouttavalla kävelyllä koko perhe, meno matkan pikku-V parkui, että JANO JANO (varmasti ei ollut jano, kun just lähtiessä joi) ja takasin päin, että POLA POLA, (siis pora, kun kolme kertaa oli heittänyt sen maahan niin äiti takavarikoi sen kokonaan). Välillä on ilmeisesti tosi rankkaa olla kaksi vuotias. Pikku-A taas teki viikonloppuna ensimmäisen hampaansa. Onneksi oli mun vanhemmilla hoidossa, kun itse nautin mökkeilystä. No isovanhemmat olikin sitten ihan valmiita myymään A:n markkinoilla ehkäisyvälineeksi. No nyt poika on taas iloinen oma itsensä, enää 19 hammasta tekemättä. ;) Päätän kotiäitiraporttini tähän.
Täältä paljon potkua sytoihin ja häätötoivotuksia pääpirulaiselle! Sekä jaksamishalaus sinulle.
VastaaPoistaPidän sulle kovasti peukkuja, että sytot memee hyvin ja pääset leikkaukseea. Kun nyt oikein luin tarkkaan sinut profiilia, tajusin kunnolla, että toinen poika on suntunut siinä välissä. Eipä ihme, että on väsymystä hoitoihin ja odotteluun. Ei ole elämä reilua, ei.Kyllä sinut pitäisi olla tällä htkellä ihan muunlaisissa blogeissa, se olisi reilua. saada keskittyä vauvan hampaisiin ym pikkulapsi juttuihin. Mutta sinulla on niin paljon pelissä minkä takia taistella ja jaksaa. Kyllä se auttaaa. Muuten se mainitema mustikkapiirakka sai minut innostumaan eilen leipomaan. Kylläpä maisuti. Tsemppiä!
VastaaPoista"..ihan valmiita myymään A:n markkinoilla ehkäisyvälineeksi" - hih ;)
VastaaPoistaSulla on tosiaan niin paljon pelissä minkä takia taistella ja jaksaa. Voimia sulle ja toivottavasti nyt homma jatkuu tuon suunnitelman mukaan! Pois pian jo se halvatun pääpaholainen!!
Onnea hoitosuunnitelman toteutumiselle aikataulussa ja havuja tarpeen mukaan matkalle!
VastaaPoistaIhmeesti jaksat aina sieltä aallon pohjalta nousta, mutta onhan sinulla ainakin kaksi tosi hyvää syytä. Voi hyvin ja voimia taivallukseen!
Kyllä nuo mun pojat on niin iso syy taistella, että periksi ei anneta vaikka mikä tulisi ja vaikka kuinka vaikeaa olisi. Jollain ihmeellä tästä on selvitty ja selvitään.
VastaaPoistaKiitos paljon tuesta kaikki! Kyllä tämmönen blogiystävien tuki korvaa pari psykiatrialla käyntiä.
Välillä on kai rankkaa olla kaksivuotias.. Juuri niin. Ja viisivuotias, yksitoistavuotias ja kohta kolmetoistavuotias, sekä kaikkea siinä välissä. Onneksi on niitä toisenlaisiakin hetkiä, itkuttomia öitä ja parempia päiviä. Niitä teille!
VastaaPoistaSairaalassa vanhempi rouva huokaisi kerran, että miten sinä kun sinulle on nuo lapsetkin.. Mutta onneksi on. On monta parasta syytä taistella. JAksaa, jaksaa, hienosti sinä jaksat!
Blogirinki korvaa pari psykiatriakäyntiä ; ) Se oli hyvin sanottu ; ) Ja totta joka sana. Voimia ! Jaksamista ! Kivoja hetkiä perheen parissa ; )
VastaaPoistapirtsikka