Tänään oli lääkäri käynti ja muotoiltiin suunnitelmaa eteen päin. Nyt siis kolme kertaa sytostaatteja muilla herkuilla viikon välein ja siihen loppuisi mun sytostaatit ja niin kuin mun lääkärini sanoi "mä olen ihan kypsä". Kasvain tuntui hyvältä eli pehmeältä ja punoitus vähempää ja onkologi arvelikin, että nyt on hyvä hetki leikata. Vielä kuitenkin kuvataan magneetilla, että varmasti ei tulee mitään yllätyksiä leikkauksessa. Leikkaus olisi sitten viikolla 43. Sädehoito ja Tamoksifenit päälle. Näillä siis mennään. Mä olin ihan liikuttunut, että pääsenkö mä tosiaan leikkaukseen ja hoidoissa mennään eteenpäin. Ihanaa!
Samalla reissulla kävin psyk.hoitajan kanssa juttelemassa. Tärkeimpänä aiheena oli, mun jaksaminen ja miten sitä voisi tukea. Ihan hyvää teki puhua.
Mun pienokainen oppi ryömimään. Voi, että kun sekin on jo niin iso poika. On pitänyt oikein tankata tätä vauva-aikaa, kun A on meidän viimeinen vauva. Vauvan tuoksua ja se miten mun molemmat pojat on yöllä käpertynyt rintaa vasten syömisen jälkeen pitäisi pystyä pullottamaan, että voisi elävästi myöhemmin muistella.
Jee, hienoa että hoidot ovat purreet! Nyt vaan hirmusti tsemppiä viimeisiin sytoihin.
VastaaPoistaIhania uutisia :) Tsemppiä tosiaan kovastipaljon niihin viimeisiin sytoihin! Ja kauniita kuvia!
VastaaPoistaHienoja uutisia.
VastaaPoistaHyvältä kuulostaa suunnitelmat. Jaksaa vielä vähän - no aika paljon, mutta jaksaa kuitenkin!
VastaaPoistaVoi hyvin, nauti lapsista ja elämästä, tee vain kivoja ja helppoja asioita!
Ihanaa, kun pääset asioissa eteenpäin. On se luojan lykky, kun olet saanut lapsia ennen kuin on liian myöhäistä. Kyllä sitä on niin kiitollinen omastaan, kun se sitten ainokaiseksi jäikin. Voimia loppukiriin :-)
VastaaPoistaHyviä uutisia täällä! Jeeeee!!
VastaaPoistaViimeisiä siis viedään ja sitten leikkausta kohti. Tsemppivä :)