tiistai 7. syyskuuta 2010
Virkkausmania
Psyk.hoitaja antoi mulle kotitehtäviä, piti tehdä jotain mukavaa. No mä olen nyt parhaani yrittänyt. Mun on jo pidempään tehnyt mieli virkata jotain, mutta inspiraatio on puuttunut ja jaksaminen. Nyt sitten aktivoiduin, luin netistä ohjeita, kävin ostamassa langat ja virkkuukoukun ja aloin virkkaamaan tiskirättejä. Aattelin, että nuo rätit on tarpeeksi yksinkertaisia, eikä tarvi kauheesti keskittyä. Nyt jo kolmas rätti alkaa valmistua, mukavaa nähdä kun tulee nopeasti valmista. Ostin myös muutaman kerän sukkalankoja, kun oli niin ihania uusia värejä. Ajatukset on vähän enemmän pysynyt poissa sairastamisesta, väsymys vaan muistuttaa ja jalkojen nivelkivut nostaa päätään. Ajatukset alkaa siirtyä taas hoitoihin, kun huomenna on taas verikokeet, torstaina lääkäri ja perjantaina hoito. Kolmen viikon päästä sytostaattien pitäisi loppua, epäuskoinen olo, että voiko ne tosiaan loppua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Käsityöt on oikeesti kivaa puuhaa, arvaa mitä minä puuhaan nyt päivät:) Tällä erää on puikoilla nallen marjaretki-lanka, siitä tulee loppusyksyn prinsessalle nuttu. Kummasti käsillä tekeminen vaikuttaa psyykeenkin, on mukava saada aikaan valmista ja ylipäätään tehdä käsillä.
VastaaPoistaSinulla on niin pitkä hoitoputki takana, että ymmärrän ihan hundred % tuon ilon niiden loppumisesta ja leikkaukseen pääsystä. Voimia vielä näihin viimeisiin rutistuksiin.
Voimia täältäkin, jaksa, jaksa! Uskotaan, että kolmen viikon aikataulu pitää. Toivotaan.
VastaaPoistaItse virkatut tiskirätit kuulostavat hyviltä ja hygienisiltä. En ole nähnyt, mutta eikös ne voi heittää pyykin sekaan pesukoneeseen aina välillä?
Voimia, voimia ja voimia! Sain ns. "puhtaat paperit" pari viikkoa sitten. Kävin läpi kaikki rankat hoidot sytostaateista sädehoitoon. Kainalokin tyhjennettiin. Onnekas olin, kun selvisin aika vähäisillä sivuoireilla. Siltikin elämässä ei koskaan tiedä. Yritä nauttia jokaisesta päivästä. Itse sen olen oppinut, kun elämä ei ihan helposti ole kohdellut. Rankin, ja syöpääkin pahempi kokemus oli oman lapsen menettäminen neljätoista vuotta sitten. Yritä jaksaa pitää kunnostasi huolta. Itse söin paljon marjoja, ja sytostaattia edeltävänä päivänä ja parina päivänä sen jälkeen myös hapanta; eli puolukkaa ja hapankorppuja. Uskon, että sen takia en tarvinnut pahoinvointilääkkeitä. Olet minua paljon nuorempi, mutta olen varma, että jos jaksat vain olla positiivinen, niin selviät. Sinulla on oikeus välillä potkia seiniä, mutta älä anna sen hallita. Elämäsi on paljon rikkaampi, jos yrität kellua pinnan yläpuolella. Jokaisella on kuitenkin elämä vain tänään. Kukaan ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu. TSEMPPIÄ!
VastaaPoistaUskotaan, toivotaan ja tsempataan!
VastaaPoistaPakko heittää Ärkoolle, että heitän kyllä Cifonetitkin pesukoneeseen vähän väliä ;)
Kyllä ne hoidot lopuu ja pääset leikkaukseen, usko vaan. Pidetään sitten joukolla sinulle pukkuja sen onnistumisesta. Välillä menaa toimistkyky laantua, vaikka yrittää virkeänä ollakin välillä. Mutta tuo kotitehtävä juttu on oikein hyvä, on mukavaa tekemistä. Paljon tsemppiä :-)
VastaaPoistaKivoja kotitöitä - jes - en ole myöskään ikuna kuullut virkatuista tiskiräteistä. Mahtaa olla parempia imukyvyltään ku esim noi Teen mainitsemat Cifonetit. Kaiketi vissiin paranevat, kun niitä pesee. Pitääpi kokeilla. Sukkia neulon parastaikaa lapselleni (16 v) ahvenanmaalaisesta lampaasta keritystä villasta.
VastaaPoistapirtsikka
Mun äiti on tehnyt noita rättejä jo varmaan vuoden ja vakuutteli, että ne on nyt muodikkaita. Ja mä olin siihen, että niin varmaan, jossain Marttojen sivuilla. Nyt olen kuullut muidenkin niitä tekevän ja itse pitkän vastustelun jälkeen suostuin ottamaan niitä kotiin kokeiltavaksi ja on oikeesti hyviä. Pestään tosiaan koneessa 60 asteessa ja uudelleen vaan käyttöön. Paras lanka on ilmeisesti puuvilla-bambu- tai puuvillalanka. Suosittelen! :)
VastaaPoistaVirkkaamisterapia on täälläkin hyväksi havaittu. Mulla syntyy noita sytomyssyjä, nyt tosin syksyn keräykseen on syntynyt vasta yksi - terapian tarve lie vähentynyt?
VastaaPoistaSiskoni vääntää innolla noita tiskirättejä kaikille kavereilleen, joten ne tosiaan ovat muoti-ilmiö. Itse en ole vielä innostunut...